lauantai 27. helmikuuta 2010

Pallo theme

En tiedä miten, ja kuka lopulta, mutta joku joka tapauksessa sai minut ylipuhuttua lähtemään tänään juhlimaan iltaa. Ehkä se tämän kolmen päivän kotona möllöttämisen jälkeen onkin ihan hyvä vaihtoehto...

Tänään siis liikenteessä palloteemalla - +2 mittarilukeman kunniaksi!

 

  
Toppi: H&M
Hame: Huuto.net
Sukkahousut: H&M

Ehkä tuli nyt aavistuksen liikaa palloja, mutta kun täytyyhän tämä hetki nyt käyttää hyväksi, kun mittarissa loistaa pluslukemat! Nuo sukkahousut kun eivät toisien päällä pääse oikeuksiinsa ollenkaan ja tuo hame nyt vain on niin ihastuttava, että pakko se oli päälle saada, vaikka kaventaminen onkin vielä suorittamatta (kavennuksen hoitaa tänä iltana hakaneula!)...

Toivottavasti en jäädy pystyyn ja ilta menee mukavissa tunnelmissa.

perjantai 26. helmikuuta 2010

Heikosti positiivinen

Sain tänään päätökseen keskiviikkona kirjastosta lainaamani Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivinen -kirjan. Jollain tavalla tykästyin hänen tapaansa kirjoittaa jo lukiessani Loppuunkäsiteltyä.

Tämä oli taas niitä kirjoja, joita ei vaan voinut laskea käsistään, ennen kuin sen on saanut päätökseen. Ja lukeminenkin sujui kuin itsestään, rattoisasti, koska se on kirjoitettu niin helppolukuisesti. Ei mitään turhia hienouksia, vaan asiat asioina.

Mielenkiintoa lisää myös se, että kirja on omaelämänkerrallinen. Aihe sinänsä, lapsettomuus ja ensimmäisen lapsen syntymä, ei tunnu nyt ihan ajankohtaisimmalta mahdolliselta, mutta siitäkin Härkönen on kirjoittanut mielenkiintoisesti, ja lisämaustetta tuo kuvailut hänen kirjallisten töidensä etenemisestä. Olen aina ollut kiinnostunut kirjailijan elämästä, joten siksikin tätä oli niin mielekästä lukea. ^^

 

torstai 25. helmikuuta 2010

Valoa pimeyteen

Kuten olen varmasti täälläbloginkin puolella jossain vaiheessa kertonut, rakastan kynttilöitä, ja niitä sytyttelinkin juuri ympäriinsä tunnelmaa luomaan.

 
 
 
 

 
Tästä parvekkeella roikkuvasta lyhdystä ei oikein tuolla pimeässä saanut minkäänlaista kuvaa ilman salamaa ja salaman kanssa se taas menetti kaiken kauneutensa, mutta yhtä kaikki, pakko oli siitäkin kuva tänne laittaa, kun siitä niin hurjasti pidän. ^^

Poltatteko te kynttilöitä?

Winter wonderland

Aivan uskomatonta, miten täällä eteläisimmässäkin Suomessa on edelleen näin paljon lunta, ja ollut jo pitkään! Mikä tätä talvea vaivaa?? Miehen kanssa tultiin siihen tulokseen, että on hänen vikansa, että lunta vaan satelee koko ajan lisää, kun tuo meni ostamaan skootterin - siis kesäkulkupelin keskellä talvea! Pitää varmaan myydä se pois, niin alkaa se kevätkin sieltä joskus tulla...

Mutta yhtä kaikki, vaikka kesäihminen olenkin, kaunistahan täällä on. Siskon kanssa käytiin kävelemässä ja minun oli tarkoitus ottaa kauniita maisemakuvia muistoksia tuleville vuosille siitä, että täälläkin on joskus ollut oikein kunnolla lunta. Muistin kamerani siinä sittn jo melkein kotiovella, niin ei ihan tullut niin tunnelmallisia kuvia, kuin oli tarkoitus, mutta saapahan niistä nyt ainakin jonkin käsityksen siitä, että sitä lunta todella on!





Kaunista talvipäivää kaikille! ^^ <3

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Kirjastokuulumisia

Huh, sainpas Mungolifestä vinkin, miten pääsen nytkin taas tätä blogiani päivittämään, kun ei koko päivänä ole voinut kirjoittaa kuin otsikon! Tekstieditorin muuttaminen päivitetystä vanhaan siis auttoi tähän pulmaan, jos joku muukin tuskailee saman probleeman kanssa! Ainoa tässä nyt vaan on, kun on niin pitkään jo käyttänyt tuota päivitettyä versiota, ei meinaa osata tätä käyttää ollenkaan!

Olen tässä jo muutaman päivän tuskaillut muutaman asian kanssa (muunkin, kuin toimimattoman Bloggerin!). Kärsin nimittäin aivan uskomattoman tyhjästä olosta, jos minulla ei ole kahta asiaa.

1. Luettava kirja
2. Neuletyö

Nyt on molemmat asiat korjattu, kerta heitolla, kun käytiin tänään siskon kanssa Turussa lankaostoksilla ja kirjastossa.

Sain eilen vihdoin luettua sen jo monta viikkoa kesken olleen Pirjo Hassisen Sano että haluat. Jostain syystä minuun on iskostunut käsitys, ettei aloitettua kirjaa voi jättää kesken, ja siitä syystä tuo kirja alkoi loppua kohden maistua jo aika tavalla puulta, kun ei mielenkiinto sitä kohtaan vain riittänyt.

Kirjastosta lainasin sitten Torey Haydenin Sähkökissan ja Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivisen. Molemmat kirjailijat olivat mielessäni jo valmiina, niitä lähdin varta vasten etsimään, koska Haydenia olen kuullut kehuttavan niin paljon ja Härkösen tavasta kirjoittaa pidän kovasti.



Siitä huolimatta, että löysin etsimieni kirjailijoiden teokset, kirjastokäynti oli kyllä hienoinen pettymys. Miten on mahdollista, ettei niin hienossa, uudistetussa ja suuressa kaupungin pääkirjastossa ole Haydenia tarjolla kuin yksi ainoa kirja, ja Härköstä kaksi kirjaa? Olivatko ne kaikki muut lainassa, vai mikä ihme siinä voi olla? Vai säästetäänkö täällä nyt tosissaan niin tehokkaasti, ettei kirjastoissakaan pidetä enää kirjoja tarjolla? Ei hyvä säästökohde kyllä minusta!



No, eipähän ollut valinnanvaikeutta ainakaan tällä kertaa... Vihdoin sain tosiaan myös hankittua uusia lankoja, ja niistä innostuneena tein ystävälleni lupaamat säärystimet valmiiksi. Jospa saisi kiikutettua ne vielä lähi päivinä postiinkin... Niistä sitten kuvaa, kun ovat ystävälläni, ettei mene yllätys pieleen (vaikka hän kyllä periaatteessa tietääkin, millaiset ne ovat).

lauantai 20. helmikuuta 2010

Blogihaaste

1. Sano kolme uutta blogia, joissa voisi olla toivoa tulla seuraaviksi "suuriksi" blogeiksi (kategoria saa olla mikä vaan).
- Jaa-a... No vaikka Kirpparikeiju, Karvahelvetti ja Through the Looking Glass.

2. Nimeä viisi sellaista henkilöä jotka ovat kommentoineet sinulle. Vain viisi ensimmäistä jotka tulevat sinulle mieleen!
- Kirpparikeiju, Mingna, Tincali, Roosa ja Lysithea. Ja nyt täytyy kyllä tunnustaa, että ulkoa en muistanut kuin muutaman, ja loput piti luntata...

3. Kerro mielestäsi kaksi parasta omaa postaustasi.
- Karvakaksikko, ihan vain siitä syystä, että siinä on mielestäni niin suloisia kuvia tuosta kaksikosta, ja sitten Meikkikokeiluja, koska siitä saattaa vastaisuuden varalle olla jotain hyötyäkin, ehkä?

4. Kerro neljä parasta asuasi.
- Aina vaan vaikeammaksi menee... Mewin keikkavaatetus, Pallopaita + hame, business look ja harmaa ruutupaita.

5. Haasta kolme henkilöä tekemään tämä.
- Kirpparikeiju, Suski ja Mistress Mystral.

Mewwwww

Nyt sitten vihdoin taas tällainen "tässä ja nyt" -päivitys. Mewin keikalla olin tosiaan keskiviikkona Tampereen Pakkahuoneella ja täytyy sanoa, että oli aika uskomattoman loistava keikka! <3

 
En tiedä, johtuuko pimeässä suurentuneista pupilleista vai mistä, mutta kaikki keikkapaikalla otetut kuvat olivat tätä samaa vampyyri -lookia. Herttaista. 
Lämmittelijänä Mewillä oli Taxi taxi, joka ei oikein minua sytyttänyt, mutta keikkaseuralaiseni pitivät kyseisestä triosta paljonkin.

 

  

Kaikista keikkakuvista kiitos Katjalle, joka toimi porukan henkilökohtaisena valokuvaajana, johtuen siitä, että hän oli meitä muita noin viisi senttiä pidempi ja näkymä lavalle oli hänellä näin ollen aavistuksen meitä muita parempi. ;)

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Kitty, Kitty...

Nyt sitten vielä se ystäväni joululahja, josta lupasin aiemmin tänne kuvaa laittaa! Mitäs muutakaan se voisi olla suurelle Hello Kitty -fanille, kuin kassillinen Hello Kitty -tuotteita?

 
Hiusharja, taskupeili, kaksi huulirasvaa, luomiväri, huulikiilto, kosteusvoide ja kolmet paksut sukat. Siskoltani olen tuota kosteusvoidetta tuoksuttanut ja voi ah, miten ihana se on! Noissa huulirasvoissa ja meikiessä on vielä tuollaiset yltiösöpöt pakkauksetkin, ettei niitä vain voinut vastustaa. Melkein huusivat ystäväni nimeä kaupassa poiketessani! 
Lahja on tosiaan ostettu joskus viime vuoden puolella, mutta koska asumme niin kaukana toisistamme, vaihtoehdot olisivat olleet joko postittaminen tai odottaminen, että tapaamme, ja koska jostain syystä olen äärettömän huono postittamaan yhtään mitään, lahja on odotellut tapaamistamme eteisen kaapissa jo hyvän tovin. No, nyt sitten vihdoin pääsee oikean omistajansa luokse. ^^

Ja kyllä, joidenkin mielestä lahja saattaa 21-vuotiaalle olla aavistuksen lapsellinen, mutta onneksi me emme ole moisista koskaan välittäneet!

Ja kun tämä teksti julkaistaan, ystäväni on suurella todennäköisyydellä jo saanut tämän, joten ei huolta siitä, että lahja paljastuisi etukäteen (sikäli kun sanaa etukäteen voidaan joululahjan kohdalla nyt helmikuussa käyttää...).

Keikkavaatetusta

Noniin, tämä teksti julkaistaan sitten ajastuksen kanssa, siinä vaiheessa, kun minä olen jo tyytyväisenä junassa istuskelemassa.

Suunnittelemani keikka-asu ei tosiaan sitten onnistunutkaan, koska tapani mukaan jätin sen hankinnan aivan liian myöhäiseksi, mutta onnekseni hätä keinot keksii ja sain kuin sainkin kehityeltyä ihan mukiin menevän asukokonaisuuden jo omistamistamistani vaatteista. Ainakin tuli huomattavasti odotettua edullisemmaksi nämä vaatteet!

 
Paita: Kirppis
Toppi: H&M
Hame: VeroModa

Tuo musta nyöripaita on vanha kirppislöytöni, jota en ole kertaakaan aiemmin päälläni pitänyt. En oikeastaan tiedä, miksen ole tuota edes kokeillut, koska nyt, kun se on päälläni, tykkään siitä aivan hurjasti! Ja tuo punainen toppi tuolla alla tuo asuun kivasti vähän väriäkin, vaikka asu noin muuten onkin vähän turhan musta.

 
Jalassa minulla on nuo eilen ostamani ihanat sydänsukkahousut, joihin innostuksen sain MothMouthilta, joka näitä blogissaan esitteli. H&M:ltä kaunokaiset kotiutin, hintaan 4,95. Noiden alla on sitten vielä ihan tavalliset mustat puuvillasukkahousut, jotta ei kylmä pääse hiipimään.


 
Päässä olevaan huiviini ihastuin myöskin, lähinnä noiden kirsikkakuvioiden takia (jotka olisivat niin kivasti sopineet yhteen kirsikkahameeni kanssa!). Tämä kaunokainen löytyi niinkin eksoottisesta paikasta kuin S-Market. :D
 
Nämä korut olen ostanut joskus Gina Tricosta, ja kuuluvat edelleen yksiin suosikkeihini - onhan näissä sentään punaista. ;>

Näissä asuissa siis illalla hypitään Mew:n tahtiin, ai nam! <3__<3

Matkavalmisteluja

Tänään on se SUURI päivä - nimittäin Mew:n keikka! Voi luoja tätä on odotettu, tarkalleen ottaen melkein vuosi, siitä saakka, kun kuulin, että Mew esiintyy Ruisrockissa, ja jonka sitten missasin! Tätä en missaa!

Keikkavaatetukseni olin suunnitellut hyvissä ajoin etukäteen, varmaan jo noin kuukausi sitten, mutta kun eilen lähdin vihdoin tekemään ostoksia tämä nimenomainen päivä mielessäni, en löytänyt ainuttakaan asiaa, joka ennalta suunniteltuun asuuni olisi kuulunut, koska kirsikkahameeni oli loppuunmyyty, eikä himoitsemaani rusettilaukkua ollut sitäkään. Vain tällaisessa tilanteessa, kun odottaa jotain asiaa kuin kuuta nousevaa, voi käydä näin. Ihan tosi, milloin minä opin tekemään asiat ajoissa?

Eilisen shoppailureissuni saldo oli näin ollen viidet sukkahousut. Joo, kyllähän sukkahousuja aina tarvitaan, mutta näiden menetyksieni rinnalla, eipä paljoa lohduta.

 
Toisaalta ei kyllä saisi valittaa, sillä löysinhän sentään nämä sukkahousut - olisihan voinut käydä niinkin, etten olisi löytänyt niitäkään, tai olisin unohtanut ne, taitaitai. Kaikki on mahdollista. Noista sydänsukkahousuista ja pallosukkahousuista olen kyllä ihan aidostikin iloinen, ne ovat nimittäin niin ihanat! H&M:stä kaikki.

Tänään olenkin sitten, jälleen hyvissä ajoin, valmistautunut muuten keikkaan, mm. etsimällä paniikissa uuden asukokonaisuuden, jonka sitten onnekseni keksinkin ihan omasta vaatekaapistani, ja johon olen jopa yllättävän tyytyväinen. Siitä kuitenkin sitten tuonnempana. En viitsi kaikkia asioita laittaa tähän samaan postaukseen, kun tuntuu, että tästä tulee jo näinkin turhan rönsyilevä.

Koska olen aivan hullaantunut punaiseen väriin, ja sitä löytyy myös asustani jonkun verran, piti totta kai kynnetkin lakata punaisella. Olen tullut siihen tulokseen, että tuo Rimmelin 60 seconds on paras minun ikinä kokeilemani kynsilakka, ei vain ole sen voittanutta. Väri on jo ensimmäisestä kerroksesta mukavan peittävä, kuivuu tosiaan nopeasti, eikä lohkeile ihan niin nopeasti kuin monet muut lakat. Näitä taidan hamstrata lisääkin, ja luopua ihan suosiolla muista kynsilakkamerkeistä, joihin lähes poikkeuksetta saa pettyä.

 
Niin paljon, kuin olenkin pikkusiskoani naureskellut tuon pakonomaisesta tarpeesta kantaa aina lähes koko omaisuutta mukanaan, huomaan, viimeistään tästä kuvasta, etten minä ole paljoa sen parempi. Joo-o, olen menossa Pakkahuoneelle keikalle, yövyn Tampereella yhden ainoan yön, ja minulla on tuo jättilaukku aivan täynnä tavaraa. Ja kaikki ovat totta kai sellaisia, että aivan pakko ottaa mukaan, ihan vaan varmuuden vuoksikin jo.
Ja toisessa pussissa on ystäväni joululahja (mikä mua vaivaa?? Tämänkin asian kanssa vaivaiset kaksi kuukautta myöhässä!), josta teen myöskin oman postauksensa ajastuksella, varmistaakseni, että ystäväni on varmasti jo matkalla Tampereelle, ennen kuin kuvaa tuosta lahjasta on saatavilla täältä. Se on kyllä, vaikka itse sanonkin, niin ihana, että ansaitsee oman postauksensa. ^^

Mutta tosiaan, muutama ajastettu postaus olisi tänään vielä tuloillaan, nyt minä taidan hipsiä kauppaan ostamaan itselleni jotain matkalukemista junaan!

maanantai 15. helmikuuta 2010

Reipas viikon alku

Tästä viikosta on tulossa varsin tapahtuman täyteinen, eikä se ole suinkaan huono asia! Tänään kävin kirjoittamassa työssäoppimissopimuksen ja myymälävastaavan saapumista odotellessa ehdin hieman kierrelläkin liikkeessä... Tulin siihen tulokseen, että kukkaroni kannalta hakeutuminen vaateliikkeeseen työharjoitteluun oli VIRHE. Mutta toisaalta, minähän rakastan kauniita vaatteita. ;>

 
Paita: KappAhl
Toppi: H&M
Farkut: VeroModa

Huomenna olisi jälleen yksi tapaaminen, mutta ennen kaikkea - huomenna on vihdoin päivä, kun menen hakemaan jo aikoja sitten suunnittelemani asukokonaisuuden keskiviikon Mew:n keikkaa varten! Nam, nam, nam! Täytyy toivoa, ettei keskiviikkona ole ihan tappopakkaset, koska asuni ei niin järin talvinen tule olemaan... Mutta siitä tarkemmin huomenna. :)
Keskiviikkona olen tosiaan menossa Tampereelle Mew:n keikalle, jota olen odottanut jo marraskuusta alkaen. Aivan ihanaa. <3

Nyt menen värjäämään tukkaani - tämä juurikasvu alkaa olla jo melko pöyristyttävä!

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Meikkikokeiluja

No niin, nyt sitten sitä lupailemaani wanhojen tanssi meikkitestausta. Ole tosiaan lupautunut tekemään pikkusiskoni wanhojen tanssimeikin, ja lähtökohtana oli hänen tummansininen mekkonsa. Sininen silmämeikki osoittautuikin hankalammaksi kuin osasin odottaakaan, koska piti saada juuri tietynsävyinen tumma, joka kuitenkin erottuu nimenomaan siniseksi, eikä näytä mustalta.

 

Yhdeksi pelastavaksi tuotteeksi osoittautui Lumenen sininen eye liner - sitä kun laittoi vielä mustan rajauksen päälle, lopputulos oli tosi kivan näköinen!
Ihomeikkinä käytimme tässä koemeikissä tuota Maybellinen nestemäistä, mutta tulimme siihen tulokseen, että varsinaisena päivänä pohjustus tehdään Maybellinen moussella. Tuo nestemäinen saa ihon kiiltämään aivan uskomattoman nopeasti, ja sehän ei ole se, mitä siinä tilanteessa kaivattaisiin.


 
Luomiväreinä Lumenen Natural Code -sarjan tummansinistä, valkoista, ja aavistus kellertävää. Tuo sininen ei tuossa luomivärissä kuvassa juurikaan näy, mutta luonnossa oli ihan kivan näköinen. Joskin sitä väriä saa ihan tunteella laittaakin, jotta sitä väriä tulisi riittävästi.

Laskiainen pulkkamäessä

Vietettiin tänä vuonna oikein kunnon laskiainen siskojen kanssa - nimittäin pulkkamäessä! Melko lyhyeksi jäi meidän mäenlaskumme, johtuen osan huonosta pukeutumisesta (vaikkei olisi uskonutkaan - sen verran oli porukalla vaatetta päällä!) ja minun kohdallani kipeästä takapuolesta... Laskimme kyllä ihan pulkkien kanssa, mutta fiksuna tyttönä ampaisin hirveästä hyppyristä, eikä maahantulo sitten ollutkaan niin kovin pehmeä....

 

Mitäs muutakaan sitä olisi ollut vaatetuksena kuin kunnon paksu toppatakki, risaiset vanhat farkut (joiden alla yhdet legginsit ja yhdet paksut sukkahousut), paksuakin paksummat tumput ja Cubershopin rakkaustupsupipo. <3 Olen kuulemma ihan menninkäisen näköinen tuon pipon kanssa... Ja pikkusiskon mielestä kai vähän ilmankin sitä. Viitannee jollain tavalla pituuteeni, kröhm...
Pulkkamäestä selviydyttyämme pikkusisko tuli vielä täällä meillä käymään ja teimme hänen wanhojen tanssi testimeikin. Ja onneksi teimme, suurin osa ajasta nimittäin meni sen arpomiseen, että mitä luomivärejä hommaan käytetään, ja tulipa samalla ostoslistaakin tehtyä, mitä kaikkea vielä tarvitaan. Mutta siitä lisää myöhemmin, kun teen tuosta meikistä ihan oman postauksensa, jahka ehdin. Nyt pitää vielä paneutua oikeusopin kiehtovaan maailmaan yhden tehtävän voimin.

torstai 11. helmikuuta 2010

Lisää pehmoisia neuleita

Toinen siskon vaatekassista paljastunut ihanuus oli sekin neule. Kyseessä itse asiassa sellainen tapaus, jota siskon sitä esitellessä kovasti hämmästelin, miten moista edes voi pitää päällään, kun se on niin omituisen mallinen. Mutta kyllä se vaan on sittenkin aikas ihana - ja ihanan lämmin ja pehmoinen ainakin, jos ei muuta!

 
Neule: Vero Moda
T-paita: H&M
Farkut: Vero Moda


 
  

Pähkäilin aamulla vaikka miten pitkään, että kumpi olisi parempi, kaulus ylös asti napitettuna vai levällään olkapäillä, ja päädyin lopulta sitten jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kiinni napitettuna tuo kaulus jotenkin lörpötti hassusti, niin etten osannut sitä niin pitää.


Lisäksi koin suuria turhautumisen hetkiä, kun en ensin meinannut edes keksiä, miten nuo ylimmät napit kuuluu laittaa, kun ne ovatkin eri puolella paitaa kuni alemmat napit. Kyllä, olen toisinaan hieman yksinkertainen. :D

Nyt on kyllä huojentunut olo, kun sain vihdoin ja viimein hoidettua jo useamman päivän mieltäni painaneen asian lähes tulkoon pois päiväjärjestyksestä, nimittäin työssäoppimispaikka on nyt melko varmasti hankittuna! Maanantaina menen vielä näyttäytymään myymälävastaavalle ja kirjoittamaan työsopimuksen, ja se on siinä (tietysti sillä oletuksella, ettei ulkoinen olemukseni ole liian vastenmielinen myymälävastaavan makuun... ;> ).

Uskomatonta, että olen tästäkin asiasta stressannut jo ihan tuhottoman kauan, ja lopulta asian hoitamiseen meni noin puoli tuntia ja se vaati 11 puhelua. Hyvä minä, joka jätän asiat aina viime tippaan. -.-' Sen verran otin tuosta kuitenkin opikseni, että selvitin jo maanantain ohjelmani sekä bussivuorot kyseiseen liikkeeseen. Ehkä minä vielä jonain päivänä opin hoitamaan kaikki asiani ajoissa ja ilman turhia stressejä!

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Tupsupallot

Heti, kun pääsin sanomasta, että ovat pakkaset hellittäneet, niin eiköhän aamulla mittari näyttänyt -15 astetta! No, onneksi tämän pakkaspäivän pelastus oli siskolta saamani vaatekassi, joka sisälsi kauan himoitsemani palloneuleen (jonka olisin todennäköisesti laittanut päälleni, vaikka mittari olisi näyttänyt +15 astettakin, sen verran olen tuohon tykästynyt).

 
Neule: Anttila
Farkut: Kirppari

Hohhoh, tänään tulin viimeistään siihen tulokseen, että minun on todellakin pakko tehdä tuolle farkkuvalikoimalleni jotain - ja pikaisesti! Omistan kolmet farkut, joista yhdet ovat liian isot, yhdet vaativat seurakseen nilkkurit tai leveät saappaat (jälkimmäiset eivät sopineet paitani väreihin ja nilkkurit olisivat tuolla luistinradalla olleet ihan tappotamineet) - ja sitten nuo kuvassa olevat. Nuo vain ovat yksinkertaisesti aivan ihanat päällä, mutta valitettavasti nekään eivät ikuisuuksia kestä, ja alkaa olla jo noloa kulkea niiden kanssa, kun lahkeetkin ovat niin puhkikuluneet...
 
Pallopaidaksi kutsumme tuota neuletta siskon kanssa ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että noissa nauhoissa roikkuvat tuollaiset suloiset tupsupallot. <3__<3 Ja tuo edessä oleva tasku on ehdottomasti myös yksi tämän paidan plussapuolia, luulin, ettei sellaisia paitoja enää olekaan, missä olisi tuollainen tasku!

 
Ja jotta hyvät ominaisuudet eivät ihan vielä loppuisi: paidassa on myös huppu! Aivan loistavaa. Miten voidaankin yhteen vaatekappaleeseen saada ympättyä noin monia hyviä puolia? Vielä kun tuo olisi punainen... Nam. Ja paidan väristä sanottakoon sen verran, ettei se ole lähelläkään noiden kuvien väriä, vaan todellisuudessa tummanliila.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Diamonds are girls best friend

Olen viime aikoina pukeutunut niin toivottoman yksitoikkoisesti, etten ole viitsinyt edes kuvailla niitä tänne. Eilenkin fysioterapiani vuoksi vedin ylleni urheiluhousut ja hupparin. Tyylikästä, voitte uskoa. Or not.

No, tänäänpä asuni koostui mekkotunikasta, johon olen kovasti ihastunut sen kauniin koristelun ja käyttömukavuuden vuoksi, mutta jota en viime aikoina ole voinut juurikaan käyttää, koska pakkaset ovat olleet niin kovia. Nyt on onneksi pahimmat pakkaset hellittäneet, ainakin toistaiseksi, ja voi taas harkita muunkin kuin villapaidan käyttöä.

 
Mekko: Lindex
Toppi: H&M
Legginsit: KappAhl

Eihän tuo meidän Simba-neitimme suinkaan ole mikään linssilude... Muuten vain on heti rynnättävä kuvaan mukaan, kun huomaa, että nyt on jotain tekeillä. Ja mikä ilme sillä onkaan! ;>

 

Tästä näkee tuota kyljen kuviointia vähän paremmin. Olen vain niin tykästynyt siihen, edelleen, vaikka mekko onkin jo melko vanha.

Tänään jaksoin poikkeuksellisesti panostaa edes pikkuisen koruihinikin. Yleensä raahaan mukanani samoja koruja monta viikkoa, ihan vain siitä syystä, etten ole viitsinyt miettiä ja vaihtaa niitä. Mutta nytpä mietin, ihan jopa useamman minuuti ajan!

 

Käyttöön pääsi jopa joululahjaksi saamani kaunis korukello, jota en ole käyttänyt juurikaan siitä syystä, että sen kiinnittäminen minulle riittävän tiukkaan on itsekseen melko hankalaa. Kello-osa on sen verran painava, että jos ketju on liian löysällä, kello pyörii ranteessa ihan holtittomasti. 
Ja kuvassa näkyy tuo ihana muovituskin tuossa päällä - en ole raaskinut ottaa sitä pois, ettei kellotalu vaan naarmuunnu. :D Nyt tosin, tuota kuvaa katsellessa, taidan luopua tuosta muovituksesta kokonaan... Ei se oikein imartele tuota...

Aamulla keräilin myös ison kassillisen vaatteita taas pikkusiskolle vietäväksi, ja odottelen häneltäkin vähintään vastaavanlaista satsia minulle päin. Vaikka luultavasti sieltä tulee taas niin paljon vaatetta, etteivät ne kaikki mahdu edes vaatekaappiini. Pikkusiskoni on siitäkin ihana (kaikkien muiden ihanien piirteidensä lisäksi), että hänellä on ehkä maailman laajin vaatevarasto, ja hän on melkeinpä minun kokoiseni, joten vaatteiden vaihtaminenkin onnistuu.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Stripes

Tuossa edellisessä postauksessa jo höösäsinkin raitojen perään, joten tässä nyt olisi siltä saralta muutamia perusjuttuja, jotka osuivat silmääni Nelly.comissa.

 

  



Mikä noissa raidoissa onkin, että saavat hullaantumaan joka kevät uudelleen ja uudelleen? Siis oikeasti, ihan samat raidat! Käsittämätöntä. Mutta vielä käsittämättömämpää on se, että vaikka nämä ovat muodissa joka ikinen kevät, löysin kaapistani tasan kaksi raitapaitaa. Mitä ihmettä??

lauantai 6. helmikuuta 2010

Love things

Katselin tuossa, jälleen kerran, muutaman jakson Sinkkuelämää ja voi taivas, että ihastuinkin siihen Carrien Paris -lookiin! Ihanaihana raitapaita ja se hattu! Nams. <3

 

Tässä nimenomaisessa kuvassa ei kyseistä hattua näy, mutta jokainen varmasti tietää, mistä puhun. Ja itseasiassa tuon jakson innoittamana päätin tehdä jotain ennen kuulumatonta - käydä vähintään testaamassa Cybershopissa erästä vähän saman tyyppistä kaunotarta!

Vielä, kun löytäisi jonkun kivan raitapaidan jostain... Tai siis. Niin. Kyllähän minulla on raitapaitoja, mutta kun nyt sain päähänpinttymän tuosta kyseisestä lookista, haluan nimenomaan ohuita mustia ja valkoisia raitoja - ja pitkähihaisena! Musta-valkoraidallinen paita minulta kyllä löytyy, mutta lyhythihaisena. Ei käy.

Ja koska ikinä ei niin paljon hyvää, ettei jotain huonoakin, olen aivan kauhuissani, kun yhtäkkiä neuloessani tajusin, että minulta loppuvat langat! Siis kesken toista säärystintä - ei niin saa käydä! Mitä minä nyt teen mainostauoilla? Ei, ei, ei. Olen riippuvainen neulomisesta! :'(

perjantai 5. helmikuuta 2010

Pilkkuja pilkkuja

Tänään tuli ihanaiselta Tuulikellolta Huuto.netistä tilaamani polka dot minihame ja se on kyllä juuri niin ihana kuin kuvista saattoi ymmärtääkin. Ja vastoin aiempaa sopimusta siskoni kanssa, aion kaventaa tuon hameen itselleni sopivaksi (jo tuotetta huutaessa oli melko ilmeistä, että hame on minulle liian iso), sen sijaan, että luovuttaisin sen hänelle. Ei tuollaisesta kaunokaisesta vaan voi luopua. <3__<3

 

Lyhythän tuo tosiaan on, mutta eiköhän se sukkahousujen kanssa mene ihan kivasti. Ei kun vaan kesää odottelemaan! <3

tiistai 2. helmikuuta 2010

Nightmare

Aamu alkoi hirveällä stressillä siitä, etten ole ehtinyt lukea niin paljoa yritystoimintaa ja ruotsia, joista kumpaisestakin on tänään koe, koska kaikki aika eilen meni englannin aineen ja kestävän kehityksen tehtävän parissa.

Stressi kuitenkin unohtui tyystin, kun eteiseen tallustellessani vastassani oli näky, jota en olisi toivonut kohtaavani.

 
Minun kenkäni! Raadeltuna, rikki revittynä! Täällä esittlemäni kauniit niittisomisteiset nilkkurini, piloilla!

Ja syyllinen makaa sohvalla vähät välittämättä siitä, että emäntä on kokenut mitä suurimman menetyksen.

Ihan oikeasti, jos on pakko repiä jotain, niin please, tekisi sen sitten edes vaikka tuohon sohvaan, mutta ei minun kenkiini!

Tällaisina hetkinä mietin, mikä sai minut hakeutumaan takaisin elämään kissanpennun kanssa... Oliver aikoinaan mm. pissasi uuteen kauniiseen valkoiseen laukkuuni, muttei ole tehnyt sitä, eikä muutakaan pahojaan, enää aikuistuttuaan. Mutta tämä prinsessa! Mikään ei tunnu säilyvän tuon jäljiltä ehjänä. 

No joo, taloudellinen menetys ei ollut kuin sen viisi euroa, mutta ei se nyt tässä asiassa merkitse niin yhtään mitään.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Löhöviikonloppu kostautuu

Koko viikonloppu meni mulla "en kykene tekemään mitään" -fiiliksessä, mutta nyt, kun tuohon liittyvät asiat on selvitettynä, pitäisi taas palata normaaliin elämänrytmiin.

Perjantaina lähti meidän ihanainen Saabimme uudelle omistajalleen (varaosiksi), ja oli kuulemma sammunut heti 50 metrin päähän, kun uusi omistaja oli auton käynnistänyt... Hyvän ostoksen teki... Ei sillä, asiasta oli kyllä välitetty tieto jo ihan myynti-ilmoituksessakin, että mikäli autosta haluaa vielä ajokuntoisen, siihen kyllä uppoaa rahaa ihan reilusti. En oikeastaan edes uskonut, että kukaan sitä tuossa kunnossa olisi ostanut, mutta näköjään sitten...

Hyvällä tuurilla saadaan tänään jo uusi autommekin kotiin. Tai periaatteessahan se on jo kotona, samassa talossa kun asustaa - tai parkkihallissa, auton tapauksessa. Aika sopivasti sattui, että miehen silmiin osunut myynti-ilmoitus oli tosiaan samasta talossa, muutamaa kerrosta ylempänä, kuin missä me asumme. Ja auto on kuulemma punainen. Nam.

Ja sitten siihen tämän päivän asuun - jota jopa mietin kauemmin kuin puoliminuuttia, kuten viime aikoina usein on käynyt!

 
T-paita: Kirpputori
Hame: Vero Moda
Legginsit: KappAhl
Villasukat: Äidin neulomat

 
Huivi: KappAhl
Neule: Lindex

Huomatkaa tuossa alemmassa kuvassa Oliverin intensiivinen tuijotus kameraan. ;) Ja kyllä, mulla on melkein joka kuvassa villasukat, mutta kotona mulla onkin ne aina jalassa. Ja itse asiassa koulussakin, ja muualla, aina kun jalassani on pitkävartiset kengät, jotka meinaan tänäänkin jalkaani vetäistä.

Nyt kun on koko viikonloppu sitten vain oltu ja pohdittu elämää, täytynee tänään ihan tosissaan paiskia hommia, jos meinaa kaiken saada määräaikoihin mennessä hoidettua... Pitäkää peukkuja, että onnistun missiossani!