Osallituin täällä lukupiiriin, jossa luettavana oli Anna-Leena Härkösen Loppuunkäsitelty. Vaikka lukuaikaa olisi ollut jäljellä vielä vaikka kuinka, san kirjan päätökseen jo tänään.
Kirja oli ehkä yksi rankimista lukemistani, sillä se pohjautui tositapahtumiin, Härkösen omasta elämästä - pikkusiskon itsemurha. Täytyy myöntää, että ihan kuivin silmin en kyseistä teosta kyennyt lukemaan, ja loppupuolella teeskentelin itselleni lukevani keksittyä tarinaa, eikä suinkaan todellisuudesta kertovaa. Kuulostaa tyhmältä, mutta minua se auttoi sen verran, että sain kirjan päätökseen.
Kirja auttoi myös ymmärtämään uusia asioita masennuksesta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Se, että ihminen näyttää ulkoapäin hyvinvoivalta ja hymyilevältä, ei välttämättä tarkoita, että kaikki kuitenkaan olisi kunnossa.
Järkytyin myös suuresti siitä, miten vaikea Suomessa ihan tosissaan on päästä hoitoon - Härkösen sisko nimittäin oli hakenut pääsyä hoitoon masennuksensa takia, mutta koska hän oli lääkärin mukaan niin hyvinvoivan näköinen - käveli mm. itse vastaanotolle - häntä ei hoitoon huolittu. Siitä huolimatta, että hän oli juuri yrittänyt itsemurhaa.
Kirja oli tosiaan hyvin kirjoitettu ja silmiä avaava, mutta kovin herkille ihmisille en sitä uskaltaisi suositella - itsellänikin oli erittäin hilkulla, etten jättänyt lukemista kokonaan kesken.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Vaikka itse olen siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että olen hoidossa masennuksen vuoksi, niin hoidon laatu ei todellakaan ole mitä parhainta; lääkärini esimerkiksi syyttää minua koko masennuksesta, koska mitkään lääkkeet ei auta. Siinäpä onkin sitten mukava masentuneena olla, tuntuu että vien hoitopaikan joltakin muulta ja minua tuskin kaivataan koko maailmaan...
VastaaPoistaSuomessa pitäisi tehdä paljon, todella paljon mielenterveyspalveluiden eteen, myös niiden suhteen, jotka ovat jo hoitosuhteessa.
Kiitos taas kerran ihanasta kirjoituksesta, kosketti ainakin miun elämää ihan täysillä ja pakko yrittää lukea kyseinen kirja mahdollisimman pian. :)
Niin, on se vaan uskomatonta, miten Suomeakin kehdataan nimittää "hyvinvointivaltioksi", vaikka täällä ei sairaat saa edes kunnollista hoitoa, jos saavat hoitoa laisinkaan... Tuollaisiin asioihin pitäisi kyllä ehdottomasti puuttua mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti!
VastaaPoistaÄläkä ihmeessä Ms. Hyde ajattele, että viet hoitopaikan joltain muulta, ja ettei sinua kaivattaisi koko maailmaan! Aivan varmasti kaivataan, jokaista jossain. Ja se, ettei hoitopaikkoja ole riittävästi, ei suinkaan ole sinun vikasi, vaan tämän valtion!
Voimia sinulle. :)